Kausi 2023 oli itselleni käänteentekevä niin avomaalla kuin kasvihuoneessa. Avomaalle syntyi kevään mittaan useita kymmeniä neliöitä uutta kasvimaata. Lajikkeiden, taimien ja sadon määrä kasvoi erittäin paljon, mutta oli myös omat haasteensa. Tavoitteiden asettaminen on itselle tärkeää ja etenkin omalla tavallaan motivoivaa.
Sato on toki tärkeä komponentti, mutta itselle sen jakautuminen osaltaan todella pitkälle aikavälille on tärkeää. Sisäkasvatukset auttavat saamaan ensimmäiset suupalat ja odotukset kohti satokautta. Kylmää kestävät kaalit, retiisit ja salaatit kuuluvat olennaisena osana kevääseen ja niiden määrää tulen jonkin verran lisäämään. Kesällä tomaatit ottavat vallan ja joita pyrin saamaan tasaisesti pitkin kesää, mutta myös elokuun lopulla isomman pääasiallisen sadon säilöntää varten.
Pääpaino tulee olemaan tomaateissa. Kasvukaudella 2023 tavoitteeni oli saada 100-200kg tomaatteja ja lopputulema oli jotakin 150-170kg välistä. Arviolta 70kg tomaatteja menetin loppukaudesta perunarutolle. Tulevalle kasvukaudelle 2024 tavoitteeni on 200kg tomaatteja ja parantaa kasvuolosuhteita sekä lajikevalintoja, että sato kypsyisi ennen mahdollisia ongelmia ja lajikkeet olisivat kestävämpiä, etenkin perunarutolle avomaalla. Tomatteja on tarkoitus tulla avomaalle noin 100kpl, joka tarkoittaa että jokaisen kasvin tulisi tehdä noin 1,5kg tomaatteja. Loput 50kg tulee kasvihuoneesta.

Edellisellä kasvukaudella jättisipulit herättivät mielenkiintoni. Tälle vuodelle niiden määrä on tarkoitus lähes kymmenkertaistua. Riippuen kuinka monta siementä itää, tulisi istukkaita olla noin 150-200kpl. Tämä saattaa olla kauden lopussa lähes 100kg sipulia, mutta en aseta tarkkoja tavoitteita sipuleille. Ne tulevat kasvamaan lähinnä muiden kasvien väleissä, enkä tule niihin kiinnittämään paljoa huomiota – toimi myös edellisvuonna.
Pikkuhiljaa kiinnostukseni on myös siirtymässä chilejä kohtaan. Viime kasvukaudella chilejä oli muutamia, mutta tälle vuodelle tulossa parikymmentä. Kasvihuoneessa on tilaa rajoitetusti, joten olen pyrkinyt kasvattamaan muutamaa Capsicum pubescens -lajiketta. Nämä Rocotot toivottavasti ehtisi tulla avomaalla, mutta aika näyttää. Edellisenä vuonna latvoin kaikki chilit, mutta nyt annan ainakin osan kasvaa ilman latvomista ja katsoa vaikuttaako mitenkään. Chileistä tuli kyllä satoa, mutta ne jäivät melko mataliksi, jolloin moni muu kasvi rupesi niitä varjostamaan. Koitan vaata chileille hieman ”omaa tilaa”.
Vesimeloni tulee repertuaariin uutena. Mietin hieman osan varttamista pullokurpitsaan, näin ainakin suositellaan usein. Lajikkeeksi valikoitui ’Sweet Siberian’. Tästä varmasti tulee enemmän juttua kesällä.
Kukat! Edellisenä vuonna pääsin jo hieman kukkien kanssa vauhtiin, mutta tänä vuonna on tarkoitus kasvattaa siemenestä noin 1000 kukkaa. Kukat ovat puutarhan sydän ja sielu, ne eivät ainoastaan tuo väriä ja kauneutta alueelle, vaan myös edistävät monin tavoin puutarhan terveyttä ja monimuotoisuutta. Kukat ovat tärkeitä pölyttäjien, kuten mehiläisten ja perhosten houkuttelemiseksi. Pölyttäjät ovat avainasemassa puutarhan hedelmällisyyden kannalta, sillä ne siirtävät siitepölyä kukasta kukkaan usein mahdollistaen kukkien pölyttymisen ja hedelmien sekä siementen tuotannon. Ilman pölyttäjiä monet kasvit eivät tuottaisi satoa. Uskon, että kukat tarjoavat ravintoa ja suojaa monille hyödyllisille hyönteisille. Tämä edistää ekologista tasapainoa ja auttaa ylläpitämään hyvinvoivaa puutarhaa, jossa on vähemmän tuholaisia.













