Posted by Kasvimaan perustaminen on enemmän kuin pelkkä maan muokkaamista ja kasvien istuttamista – se on myös pitkäaikainen sijoitus maaperän hyvinvointiin, kasvien kasvuolosuhteiden parantamiseen ja luonnon kanssa yhteistyöhön. Tänä vuonna aloitin kasvimaan perustamisen uuden kiinteistön alueella hyödyntäen jo hyväksi havaittuja menetelmiä. Avainroolissa tulevat olemaan hevosen lanta ja silputtu oksajäte jota tuli oksakasoista pitkin tonttia ja vesakoitumaan päässeestä pihapiiristä.
Lanta: Kasvimaalle elinvoimaa
Yksi ensimmäisistä vaiheista on maanparannus hevosen lannalla. Hevosen lanta on erinomainen orgaaninen lannoite joka sisältää runsaasti typpeä, fosforia ja muita tärkeitä ravinteita, joita kasvit tarvitsevat kukoistaakseen. Tilasin kuljetuksella yli 15 kuutiota hevosen lantaa josta riittää 10cm kerros 150m2 alueelle. Tämä määrä riittänee hyvin kattamaan uudelle kasvimaalle tulevan alueen, mutta hevosen lannan käytössä tulee aina olla harkitsevainen – tuore lanta voi olla liian voimakasta suoraan käytettäväksi, joten sen kannattaa antaa kompostoitua ennen levittämistä. Tilaamani lanta oli jo kompostoitunut vuoden.
Kompostoitu lanta lisää maan orgaanisen aineksen määrää, parantaa maaperän rakennetta ja vedenpidätyskykyä hiekkaisella maaperällä sekä edistää kasvien juuriston kasvua. Lisäksi se tarjoaa ravinteita pitkällä aikavälillä, mikä vähentää tarvetta tulevaisuudessa lannoittamiselle. Lannan käyttö auttaa myös lisäämään kasvimaan eloperäistä ainesta, joka on tärkeää pitkäaikaisen maaperän terveydelle ja kasvien hyvinvoinnille.
Lantakasasta riittää iloa myös muille. Kyseinen terrieri tykkää siinä piehtaroida vaikka vuoden kompostoituneena ei haise omaan nenään enää juuri miltään.
Sillpuaminen: luonnonmateriaalit hyötykäyttöön
Kun saimme uuden kiinteistön, alueelle oli kertynyt suuri määrä oksakasoja ja vesakoita. Sen sijaan että olisimme polttaneet tai hävittäneet ne päätimme silputa ne ja hyödyntää kasvimaalla. Oksien ja vesakoiden silppuaminen tarjoaa ekologisen ja kestävän tavan käsitellä puutarhajätettä. Haketusmateriaalista tulee erinomainen katemateriaali jota käytämme erityisesti kasvimaan käytävillä.
Katemateriaalina hake tarjoaa monia etuja. Se estää rikkaruohojen kasvua, mikä vähentää kitkemisen tarvetta ja säästää työaikaa. Lisäksi hake auttaa pitämään maaperän kosteana pidättäen kosteutta, mikä vähentää kastelun tarvetta etenkin kuivina kesäkuukausina. Orgaanisena aineena hake pikkuhiljaa kompostoituu ja lannoittaa maaperää. Se lisäksi tukee maaperän pieneliöstöä.
Silppusin vesakot ja risukasat lehtinen. Ainakin tämä kasa lähti kuumenemaan sisältä eli jonkinlaista kompostoitumista käy jo syksyn aikana ennen uuden kasvimaan perustamista.
Hakkeen hyödyllisyys pieneliöstölle
Hake ei pelkästään tarjoa käytännöllistä katetta vaan sillä on myös tärkeä rooli pieneliöstön kuten matojen, hyönteisten ja mikrobien elinympäristönä. Nämä pienet olennot ovat maaperän terveydelle elintärkeitä. Hakkeen hajoaminen tarjoaa ravinteita maaperään ja luo otolliset olosuhteet maaperän pieneliöiden toiminnalle. Pieneliöt parantavat maaperän rakennetta ja edistävät orgaanisen aineksen hajoamista ravinteiksi joita kasvit voivat hyödyntää.
Kestävän kasvimaan perusta
Näiden luonnonmateriaalien avulla kasvimaa rakentuu kestäväksi ekosysteemiksi jossa kasvit maaperä ja pieneliöstö toimivat yhteistyössä. Kasvukauden aikana on palkitsevaa nähdä kuinka nämä luonnonmateriaalit edistävät kasvien terveyttä ja tuottavat satoja kiloja satoa. Samalla kun ne vähentävät kitkemistä enkä ole joutunut kitkemään vastaavasti perustettuja kasvimaita koko kesänä!
Kun hyödynnämme omalta tontilta saatavia luonnonmateriaaleja vähennämme kaatopaikalle menevän jätteen määrää ja pidämme kiertokulun paikallisena. Tämä ei vain tue kestävää viljelyä vaan myös edistää ekologista tasapainoa ja maaperän elinvoimaa pitkällä aikavälillä. Lisäksi ei tarvinnut käydä heittämässä jopa kymmentä kuormaa oksia ja haravointijätettä kaatopaikalle!
Vastaavaa kasvimaata tulee lisää noin 100m2. Lanta ja oksasilppu riittää luomaan erinomaiset edellytykset kyseiselle alalle.